Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Päivitetty 16.12.2009

Valtaosa keskisen Uudenmaan rannikon paikannimistä ovat ruotsalaisperäisiä, varsinkin keskiaikaiset nimet. Laajamittaisen suomenkielisen sisäänmuuton johdosta moni paikka tunnetaan nykyään paremmin suomeksi.

Paikkojen nimeämisperuste ei aina avaudu tuntematta ruotsia, sen paikallismurteita tai sen varhaisempia kielivaiheita. Suomen kieleen tuodot nimet jakaantuvat kolmeen pääryhmään:

1) Käännökset, esimerkiksi: Leppä+vaara <= Al+bergaRuskea+suo <= Bruna+kärr ; Vuo+saari <= Nors+ö (nor 'virtauspaikka, salmi' + ö 'saari' > nykyruotsi Nor(d)sjö

2) "Väännökset", esimerkiksi: Sipoo <= Sibbåå (>Sibbo) ; Helsinki <= (ruots. murt.) Helsingi 'Helsinge' ; Espoo <= Espåå (?Esbåå)

3) Ruotsista riippumaton nimeämisperuste, esimerkiksi: Lauttasaari = Drumsö ; Pasila = Fredriksberg (nykyään Böle)

Toisinaan nimen etu- ja jälkiosa ovat saanet eri kohtelun. Esimerkiksi nimessä Kataja+nokka etuosa on väännös Kataja <= skata (murt.) 'nokka' ja takosa on käännös nokka <= udd 'niemi'. Puhdas käännös olisi siis ollut *Nokkaniemi, väännös taas **Katajauti.

Pääkaupunkiseudulla on myös pieni määrä alunperin hämäläisiä paikannimiä, Vantaa voi ehkä olla sellainen < ?*Vana(ja)nta(k)a. Luoteis-Helsingissä ja Espoossa löytyy näitä erityisen runsaasti. Köklax tullee hämäläisesti nimestä *Kaukalaksi 'pitkälahti'. Alkuperä nimille Kaitaa, NöykkiöMäkkylä, Tali ja Konala tulee myös etsiä hämäläisen uudisasuttajien kielestä. Lainautuminen on myös joissain tapauksissa ehtinyt tapahtua kahteen suuntaan: Hoplax on vanha väännös keskiaikaisesta hämäläisestä nimestä *HaapalaksiHuopalahti on sen sijaan moderni väännös nykyruotsista. Nuuksio on saamelaisperäinen.

Alempana listaan nimiä, joiden alkuperä ai avaudu tuntematta alkuperäisemmän ruotsinkielisen nimen alkuperää. Näissä nimeämisperuste oli ehtinyt hämärtyä ennen kuin suomenkielinen nimi luotiin sen pohjalta. Ne ovat tavallaan "virhekäännöksiä", vaikka sellaisesta on vaikea puhua nimien kohdalla, joiden ainoa merkitys nimeämistapahtuman jälkeen on viitata paikkaan.

Nimi tänään Ruotsiksi Etuosa Nimen paljas-tama virhe-tulkinta Alkuperäinen nimeämis-peruste Jälkiosa Merkitys Nimeämisperus-teen mukainen käännös
Espoo Esbo < ?Äspå Äspa- väännös äspa 'haavikko, haavisto' ?-å tai pelkkä sijapäte ?joki Haavisto
Hanasaari Hanaholmen Hana- väännös hana- 'kukko' genitiivissä -holmen 'asumaton saari' Kukkosaari (kanasaari)
Jätkäsaari Busholmen bu(d)s- 'jätkä' = buse budz 'Hansa-ajan rahtilaiva' -holmen 'asumaton saari' Laivasaari, Puutsaari
Kamppi Kamp(malm)en Kamp- väännös 'kisailu', 'turnajaiset' -malmen 'kangas' Kisakangas, Kilpakangas
Katajanokka Skatudden, (alunperin Estnäs-skatan) skata-, (Estnäs-) väännös 'nokka',   ('Vironniemen') -uddn, (skatan) 'niemi' ('nokka') Nokkaniemi, (Vironniemen-nokka)
Kivenlahti Stensvik Stens- 'kivi' = sten miehen nimi Sten genitiivissä -vik 'lahti' Teinilä, Teininkylä
Kluuvi Gloet Glo- väännös 'matala lahden poukama' määrätty artikkeli Poukama
Käpylä Kottby Kotta- 'käpy' = kotte miehen nimi Kotte yksikön genitiivissä -by 'kylä' Kottila, Kotinkylä
Suino Svinö Svi(n)- väännös 'sika' tai svina- 'svealaisten' monikon genitiivissä  'asuttu saari' Sikasaari tai Ruotsinsaari, Sveeainsaari
Suomenoja Finno Finno(m) 'Suomi, suomalainen' = Finne miehen nimi Finn monikon datiivisssa Finnilä


©2017 Tcoimom hmom - suntuubi.com